Käsityksiä lihashuollosta – mistä siinä on kyse?

28.10.2021

Kuuntelin jokin aika sitten Joni Jaakkolan Väkevä Elämä -podcast-jakson, jossa vieraana on fysioterapeutti Peetu Lehmus. Tuo jakso jäi kummittelemaan mieleeni moneksi päiväksi ja sen innoittamana päätin kirjailla tänne OsteopatiaAlun blogiin podcastin kuuntelun jälkeen syntynyttä ajatusteni tulvaa.

Mielemme sopukoissa lymyilee vahvasti omaksuttuja, toisinaan hyvin tarkkojakin ohjenuoria siitä, mitä liikunta tarkoittaa. Lajitaustasta riippuen nämä opitut käsitykset ohjaavat meitä, kun päätämme lähteä liikkumaan; oli kyseessä kuntosalitreeni, kestävyysharjoitus jalan, tai vaikkapa tanssiharrastus, meillä on jonkinlainen käsitys siitä, mitä treeni pitää sisällään ja miten se rakentuu. Koulussa ja ohjatuissa treeneissä opitut tavat ja liikuntatunnin rakenteet ovat hyviä ja ohjaavat pääasiassa oikeaan suuntaan. Jos kehitystä ei kuitenkaan tapahdu tai olet jatkuvassa vammakierteessä, on ehkä tarpeellista kyseenalaistaa opittuja tapoja. Joskus tuppaamme tekemään turhia asioita ihan vaan, koska "näin mä aina olen tehnyt". 

Muuttuvia tekijöitä liikkumiseen liittyen on lukematon määrä, mutta hyvään alkuun pääsee juttelemalla perusasiat läpi valmentajan, fysioterapeutin tai muun alan ammattilaisen kanssa. Muistathan, että liikunnan ei tarvitse olla suorituskeskeistä, tavoitteellista tai ikävää. Se voi olla näitä asioita, jos haluat. Joskus tavoitteisiin pääseminen tarkoittaa, että vaikka et haluaisi sen olevan ikävää, se välillä silti on. Kuntoutukseenkin liittyy toisinaan myös ikäviä tuntemuksia, mutta siinä liikkumista ohjaa samalla tavalla tavoite. Liikunnan ei myöskään tarvitse olla etukäteen suunniteltua; se voi yhtä hyvin olla spontaanisti toteutettua. Ja hei, sen mitä teet, ei edes tarvitse olla mikään määritelty laji tai liikuntamuoto. Se voi olla ihan mitä vain liikettä. Näin ollen, vapautan sinut nyt määritelmien kahleista; mene ja ole vapaa! Liikunta on liikettä, ei sen kummempaa.

Entä mitä sitten, kun paikat menevät juntturaan ja vessanpytyltä noustessa mieleen vierii ajatus "miksi mun vessassa ei ole tukikaidetta?!"? Monella ensimmäinen ajatus on, että nyt tulisi "huoltaa" kroppa takaisin taistelukuntoon. Tulisi siis tehdä jotain huoltotoimenpiteitä, joita ilman liikuntaa ei voida jatkaa, eikä tavoitteita kohden päästä etenemään. Kannattaakin pitää mielessä, että DOMS (delayed onset muscle soreness) on ihan tavallinen juttu liikuntaan liittyen. Kyse on lihaskivusta, joka johtuu treenistä aiheutuneista kudostason mikrovaurioista. Se kestää usein pari kolme päivää, joskus jopa viikon, jos treeni on ollut kova ja erilainen, kuin mihin keho on tottunut.

Asiakkailta kuulee välillä mietteitä siitä, että kehonhuoltoa on laiminlyöty, minkä takia nyt ollaan tässä ostopaatin tai hierojan vastaanotolla. Kun kysyn, mitä asiakkaan olisi omasta mielestään pitänyt tehdä enemmän, vastaus on useimmiten "olisi varmaan pitänyt venytellä enemmän tai käydä useammin hieronnassa". Edellä mainittujen huoltotoimenpiteiden mullistavista vaikutuksista nimenomaan lihasten palautumiseen ja jumien poistamiseen ei kuitenkaan valitettavasti ole merkittävää tutkimusnäyttöä.

Venyttely mielletään usein pitkäkestoiseksi lihaksen väsyttämiseksi, jossa venytettävää rakennetta viedään passiivisesti pakottamalla hiljalleen pidentyneeseen muotoon. Tällainen passiivinen venytys, johon ei liity aktiivista liikettä on harvemmin tarkoituksenmukaista, sillä usein liikkuessa on hyödyllisempää, että raajaa tai kehon osaa pystytään myös hallitsemaan sen ääriasennoissa. Siksi liikkuvuuden olisi useimmissa tapauksissa hyvä olla ennemmin aktiivisilla harjoitteilla rakennettua. Joillekin venyttely toimiikin ennemmin tärkeänä rentoutumisen välineenä ja on avuksi senhetkisten kehon tuntemusten huomioimisessa. Hieronnan merkittävimmät hoitovasteet perustuvat lyhytaikaiseen kudosvasteeseen ihon pintakudosten verenkierron lisääntymisessä, kosketuksen tuomaan hyvänolon tunteeseen ja psyykkiseen kokemukseen hoidetuksi tulemisesta, sekä näiden lisäksi plasebovaikutukseen, jota ei tietenkään tule väheksyä. 

Merkittävin huoltotoimenpide on kuitenkin palautumisen (lepo, ravinto, uni) varmistaminen, sekä liike. Liikkeellä tarkoitan tässä kohtaa, että vuodelepoon ei kannata jäädä, vaikka pari päivää treenin jälkeen tuntuisikin ekstrajähmeältä. Lisäksi, jos vaikka oikea takareisi vetää jatkuvasti jumiin, voi syytä käydä selvittelemässä ihmiskehon asiantuntijalla, jolta toivottavasti saat sinulle räätälöidyt kuntoutusohjeet ja opit samalla kuuntelemaan kehoasi paremmin, kun ymmärrät syyn ongelmalle. Oman kehon viestien kuuntelu onkin yksi tärkeimmistä asioista, joita voit oppia. Kehon käyttö muuttuu helpommaksi, tiedät, mihin kehosi pystyy ja osaat antaa sille aikaa palautua, kun se kaipaa sitä. Apua ja tukea oppimiseen saat täältä meidän vastaanotolta, tai joltain toiselta alan ammattilaiselta.

PS. Otahan kuunteluun Väkevä Elämä -podcast. Siellä on terveyteen ja hyvinvointiin liittyen aiheita laidasta laitaan, osaavia alansa ammattilaisia vieraana ja elämästä innostunut isäntä pitämässä hommaa kasassa. Tämä ei ole maksettu mainos, vaan tyytyväisen kuuntelijan suositus. Mukavaa viikon alkua just sulle!

Eveliina, OA