Faskiat eli kehomme kalvorakenteet

Lihakset eritellään usein tehtäviensä mukaan erillisiksi osiksi. Anatomisissa malleissa ja piirroksissa esiintyy usein monen tunnistama lihasmies, jonka kehosta voidaan osoittaa yksittäiset lihakset selkeästi. Se, mitä kuvasta ei niin selvästi näe, on kauttaaltaan kehoa ympäröivä merkittävä sidekudoksinen verkosto. Ilman faskian antamaa tukea lihasmiehen lihakset nimittäin lojuisivat kasana herran jaloissa. Itse asiassa hänen jalkansakin olisivat siinä samassa kasassa, sillä eivätpä ne luutkaan itsekseen pystyssä pysyisi. Kuudensadan erillisen lihaksen sijaan olisikin täsmällisempää puhua yhdestä lihaksesta, joka jakautuu kuuteensataan faskiaalisen verkoston muodostamaan taskuun. Lihasten jaottelu ja erottelu skalpellilla helpottaa yksittäisten osien hahmottamista ja yksinkertaistaa niiden toimintaa, mutta samalla se hämärtää faskiaalisen verkoston yhdistävää merkitystä.

Faskia on lihasten, sisäelinten, ja niihin liittyvien eroteltavien rakenteiden ympärille kehittynyt kollageenia sisältävä sidekudosrakenne. Se koostuu kuituisesta kollageenisesta kudoksesta, joka on osa koko kehon kattavaa jännitteistä voimansiirtojärjestelmää. Faskiaalinen verkosto sisältää tiheää, tasomaista kudosta (lihasten väleissä ja ympärillä, jänteiden ympärillä, nivelkapseleissa), mutta se kattaa myös tämän kudoksen väliset paikallisesti tiheämpää kudosta sisältävät rakenteet nivelsiteiden ja jänteiden muodossa. Termi faskia sulkee alleen muun muassa aivoja ympäröivän dura materin, luita ympäröivät luukalvot, hermoja ympäröivän sidekudoksen, välilevyjä ympäröivän kapselirakenteen ja sisäelimiä ympäröivän sidekudoksen. Faskiaalinen verkosto ympäröi, kietoutuu ja tunkeutuu kaikkien rakenteiden, lihasten, luiden ja hermosolujen välille, antaen keholle toiminnallisen rakenteen, joka sallii kaikkien kehon elinjärjestelmien toiminnan yhteydessä toisiinsa.

Faskia on siis yhteydessä kaikkiin kehossa oleviin kudoksiin niin, että sen kolmiulotteinen sidekudosrakenne on systemaattisesti jatkuva päästä varpaisiin. Faskialla on useita eri tehtäviä. Se on tiiviisti hermotettua, ja se osallistuukin vahvasti sekä asentotuntoaistin toimintaan, että kehon sisäisten tuntemusten ja kivun aistimiseen. Kyse on toiminnallisesta rakenteesta, jonka osallistuu jatkuvasti kehon asentoon, sen liikkeeseen ja hallintaan. Faskialla on myös kyky varastoida energiaa toimien ikään kuin jousena, esimerkiksi alaraajojen jänteiden kautta kävellessä tai juostessa. Lisäksi se suojaa kehon pehmytkudosrakenteita ja luo kehoomme verkoston, joka sekä sallii kehoon kohdistuvien voimien välittymisen tai vaimentumisen, että tarjoaa kudoksille mahdollisuuden liukua suhteessa toisiinsa.

Kehossa esiintyvä kipu ja toimintahäiriöt tuki- ja liikuntaelimistössä johtuvat akuuteista tai kroonisista muutoksista kehon toiminnassa. Ensisijaisesti keho pyrkii aina mukautumaan muutoksiin ja kompensoimaan yhden osan rajoittunutta toimintaa jonkin toisen osan mukautuneella toiminnalla. Tämä mukautumiskykykään ei kuitenkaan ole loputon. Muutokset kehon toiminnassa vaikuttavat aina sekä sidekudoksen rakenteeseen, että toimintaan. Traumat, kuten iskut, kaatumiset, repeämät ja leikkaukset, sekä tulehdukset aiheuttavat tyypillisimmin faskian toimintahäiriöitä. Ne voivat oireilla paikallisesti tai aiheuttaa laajemman alueen, joskus globaalisti koko kehon laajuisia ryhdillisiä muutoksia. Vaikutukset voivat ulottua myös kehon nestekiertoon, aiheuttaen lymfanesteen ja verenkierron häiriöitä. Tulee myös muistaa, että luonnolliset muutokset, kuten ikääntyminen, aiheuttavat muutoksia faskian rakenteessa ja toiminnassa.

Faskian rooli koko kehon kattavana järjestelmänä, jolla on useita kehon toiminnan kannalta hyvin merkityksellisiä tehtäviä, tekee siitä tärkeän rakenteen myös kehon kipuja ja toimintahäiriöitä tarkastellessa. Mistä tahansa vammasta voi lyhyessä ajassa tulla koko kehon toimintaan vaikuttava ilmiö, joka vaatii kokonaisvaltaista arviointia, tutkimista ja hoitoa. Esimerkiksi niskan retkahdusvamma (whiplash) voi muutamassa viikossa aiheuttaa ongelmia selkärangan toimintaan, ja sen jälkeen vamman vaikutukset voivat näkyä laaja-alaisesti ympäri kehoa. Tällaisessa tilanteessa pelkän niskan hoitaminen ei useinkaan tuota toivottuja tuloksia. Osteopaatin tehtävänä on yhdistää asiakkaan oireet, ymmärtää kehon eri rakenteiden ja elinjärjestelmien toimintaa, ja näiden perusteella rakentaa asiakkaan tilanteesta johdonmukainen arvio, johon hän perustaa hoitosuunnitelmansa. Yhtä yksittäistä mallia kehon toiminnasta ei ole ainakaan tähän päivään mennessä kehitetty, joten jokaista tilannetta tarkastellaan yksilöllisesti. Mainitaanpa tähän loppuun vielä, että faskia ei todellakaan ole ainoa kipua tuottava kudos. Se ei myöskään ole vastaus kaikkeen, vaikka se onkin joka paikassa ja kaikkialla. Kehon toiminta on joka tapauksessa paljon enemmän, kuin osiensa summa, ja kaikilla osilla on tehtävänsä.

Lähteet:

Chaitow, Leon. 2018. Fascial Dysfunction - Manual Therapy Approaches. Handspring Publishing. S. 1-7, 45-53.

Earls, James & Myers, Thomas. 2013. Faskia vapaaksi - keho tasapainoon. VK-Kustannus Oy. S. 1-20.