Jännityspäänsärky – miten osteopaatti voi auttaa?

Lähes jokainen ihminen kokee jossakin elämänsä vaiheessa päänsärkyä. Pään alueen särky voi olla peräisin eri lähteistä, esimerkiksi lihaksista, verisuonista, luu- tai aivokalvoista, pään alueen hermoista, silmistä, poskionteloista, korvista, hampaista tai leukanivelistä. Vakavan sairauden aiheuttama päänsärky on harvinaista, mutta osteopaatti tunnistaa tähän viittaavat oireet ja ohjaa tarvittaessa käymään lääkärissä. Tässä blogisarjassa keskitymme erilaisiin päänsärkyihin, eli seuraa sivujamme myös tulevaisuudessa! Ensimmäisenä on vuorossa jännitys- eli tensiopäänsärky.

Mitä on jännityspäänsärky?

Jännityspäänsärky on yleisin päänsärkytyyppi. Särky nousee tyypillisesti niskasta ja takaraivolta ylös- ja eteenpäin ja pahenee iltaa kohti. Särky on usein tasaista, puristavaa tai kiristävää ja yleensä molemmilla puolilla päätä, mutta voi olla toispuoleistakin. Särkyyn voi liittyä muitakin oireita, kuten öistä käsien puutumista, huimausta tai pahoinvointia. Jännityspäänsärky voi esiintyä muutaman tunnin tai päivän kohtauksina tai olla kroonista. Tällöin päänsärkyä esiintyy yli puolena kuukauden päivistä.

Oireiden syntyyn liittyvät niskan, hartioiden ja päänahan lihasten jännitystilat, mutta ne eivät yksin selitä oiretta. Myös henkiset syyt, kuten stressi, masennus tai ahdistus vaikuttavat sekä päänsäryn kehittymiseen että jatkumiseen, mutta tarkemmat taustamekanismit ovat vielä epäselviä.

Jännityspäänsäryn itsehoito

Jännityspäänsäryn tärkeimmät lääkkeettömät esto- ja itsehoitomuodot ovat riittävä ja levollinen uni sekä erityisesti ulkoilmassa tapahtuva aerobinen liikunta. Tehokkaiksi on todettu myös joogan ja pilateksen kaltaiset keho–mieli -yhteyttä vahvistavat lajit, joissa yhdistyy syvien lihasten voimistaminen ja kehon rentoutuminen, mikä vaikuttaa meihin hyvin kokonaisvaltaisesti. Niska-hartiaseudun lihaksiin ja niveliin kohdistuva liike ja lihasten vahvistaminen tehoaa paremmin kuin venyttely, joka usein vain lisää entisestään kudosrasitusta aistivien hermopäätteiden ärsytystä. Työpäivän aikaista staattista rasitusta voi vähentää esimerkiksi taukojumpalla ja työasennon vaihteluilla. Myös työpaineeseen tai muuhun stressiin on syytä kiinnittää huomiota. Pitkään jatkuvissa jännityspäänsäryissä kannattaa tarkistaa lääkärillä purentavirheet ja silmien taittoviat, sillä ne voivat myös vaikuttaa päänsärkyjen taustalla.

Miten osteopaatti voi auttaa?

Osteopaatin vastaanotolla voidaan tunnistaa päänsärkyjä ylläpitäviä toimintamalleja ja erilaisten manuaalisten hoitotekniikoiden avulla parantaa kudosten verenkiertoa ja imunestekiertoa, ja siten edesauttaa kudosten hapen ja ravinteiden saantia sekä aineenvaihdunnan kuona-aineiden ja mahdollisten tulehdusta ylläpitävien yhdisteiden poistumista. Nämä kaikki lievittävät kipuja ja nopeuttavat palautumista. Rintakehän yläaukeaman ja pään alueen jännitysten rentouttaminen edesauttaa erityisesti pään alueen nestekiertoa, mikä voi osaltaan helpottaa päänsärkyjä. Stressaantuneena hengitys muuttuu usein pinnalliseksi, jolloin apuhengityslihasten jatkuva toiminta  lisää jännitystä niska-hartiaseudulla. Hengitystä voidaan tasapainottaa tietoisella harjoittelulla sekä hoitamalla jännityksiä ja liikerajoituksia hengityslihaksista, rintakehän luustosta ja nivelistä sekä palleahermon kulkureitiltä. Osteopatian keinoin voidaan myös rentouttaa kehoa kokonaisvaltaisesti sekä tasapainottaa autonomisen hermoston toimintaa, mikä rauhoittaa kehon stressireaktiota. Vuonna 2014 julkaistussa tutkimuksessa yksilöllisesti suunnitellun osteopaattisen hoidon havaittiin vähentävän jännityspäänsärystä kärsivien kipupäiviä 33% ja kipulääkkeiden käyttöä 45% lumehoitoa saaneeseen kontrolliryhmään verrattuna 3 kk hoitojakson päättymisestä.

Yleensä osteopaatti ohjaa asiakkaalleen myös itsehoitokeinoja. Nämä voivat olla päänsäryn tapauksessa olla esimerkiksi erilaisia harjoitteita hartiaseudun lihasten vahvistamiseksi ja rentouttamiseksi tai rinta- ja kaularangan liikkuvuuden lisäämiseksi. Osteopaatti osaa myös ohjata kehon rentoutumiseen tai hengityksen tasapainottamiseen tähtääviä harjoitteita ja voi pohtia yhdessä asiakkaan kanssa hänen elämäänsä kuormittavia tekijöitä. Tavoitteena on saada 1-4 hoitokerran myötä helpotusta asiakkaan vaivaan ja antaa hänelle keinoja hallita itse vaivaansa. Tervetuloa vastaanotolle!

Lähteet:

Atula, Sari. 2019. Jännityspäänsärky. Lääkärikirja Duodecim. Luettavissa osoitteessa https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00024

Ewen, Bernhard 2018. Headaches from an osteopathic perspective. Kirjassa Textbook of osteopathic medicine. Julkaisija Elsevier. S.382-389.