Migreeni – voiko osteopaatti auttaa?
Migreeni on voimakkaita, usein toispuoleisia päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, jossa kohtaukset kestävät muutamasta tunnista jopa muutamaan päivään. Särky on usein sykkivää ja voimakasta, pahimmillaan lamauttavaa, ja voi huonontaa migreenipotilaan elämänlaatua merkittävästi.
Kohtauksiin voi liittyä pahoinvointia, valoarkuutta tai hajuherkkyyttä, ja niitä voi edeltää joukko esioireita, kuten näkö-, kuulo-, tunto- tai puheen häiriöitä. Tällöin puhutaan aurallisesta migreenistä. Lisäksi kohtauksia voi edeltää väsymys, mielialan muutokset tai makeanhimo jopa 1-2 päivää ennen kohtausta. Migreenikohtaukset alkavat usein jo lapsuudessa.
Mistä migreeni johtuu?
Tämänhetkisen käsityksen mukaan migreenin taustalla on osittain perinnöllinen taipumus keskushermoston, erityisesti hypotalamuksen ja aivorungon hermoviestinnän säätelyhäiriöhin. Ne herkistävät erilaisten aistimusten tulkintaa monilla aivoalueilla, jolloin mm. stressi tai sen laukeaminen, kirkas tai välkkyvä valo tai unen puute voivat laukaista migreenikohtauksen. On myös esitetty, että migreenikohtaus olisi keskushermoston korjaava reaktio aivoverenkierron alentuneeseen happi- tai glukoosipitoisuuteen.
Migreenin kipuaistimuksen lähteenä pidetään aivokalvojen verisuonten ja isoaivojen suurten valtimoiden pinnalla sijaitsevia kolmoishermon (nervus trigeminus) hermopäätteitä, joiden ärsytys saa aikaan päänsäryn. Hermopäätteissä toimivat kivun välittäjäaineet voivat lisätä ääreishermoston ja keskushermoston herkistymisen riskiä sekä tulehdusreaktioiden riskiä, joiden seurauksena hyvin vaimeatkin ärsykkeet, kuten pään valtimoiden syke, voidaan aistia kipuna. Yhteisten hermoratojen kautta myös kasvojen ja niskan alueet voivat herkistyä kiputuntemuksille.
Migreenin itsehoito
Migreenin lääkkeellinen ja lääkkeetön hoito on tärkeää, sillä hoitamattomat kohtaukset lisäävät migreenin kroonistumisen riskiä. Lääkkeellinen hoito jaetaan kohtauslääkkeisiin ja jatkuvasti käytettäviin kohtausten estolääkkeisiin, joista lääkärin vastaanotolla etsitään kullekin sopivin yhdistelmä. Omien tyypillisten esioireiden tunnistaminen on tärkeää, sillä riittävän ajoissa otettu kohtauslääke katkaisee kohtauksen kehittymisen ja vähentää kipua huomattavasti.
Lääkkeetön itsehoito perustuu suurelta osin kohtausta laukaisevien tekijöiden välttämiseen ja säännöllisen elämänrytmin ylläpitoon. Yksittäisiä laukaisevia tekijöitä voivat olla esimerkiksi voimakkaat tuoksut, kirkas valo, meteli, alkoholi tai fyysinen rasitus. Migreenipotilas on yleensä tietoinen omista triggereistään ja osaa ainakin osittain vältellä niitä. Stressinhallinta ja säännöllisestä uni- ja ateriarytmistä huolehtiminen auttavat pitämään migreenitaipumusta kurissa. Myös säännöllisen aerobisen harjoittelun on todettu ehkäisevän migreenikohtauksia samanlaisella teholla kuin estolääkkeiden.
Miten osteopaatti voi auttaa?
Osteopaattinen hoito räätälöidään jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti. Hoidon tavoitteena on rentouttaa mm. lihas-, sidekudos- ja luutason jännityksiä ja sitä kautta vähentää pään alueen kudosärsytystä ja siihen liittyvää hermoviestintää. Samalla pyritään helpottamaan veren- ja lymfanesteiden kiertoa pään alueella, jotta kudosten ravinteiden ja hapen saanti ja aineenvaihduntatuotteiden poistuminen kudoksista toimisivat hyvin. Autonomisen hermoston toiminnan tasapainottaminen auttaa kehon ja mielen rentouttamisessa. Hoito kohdistuu ainakin päähän, kaula- ja rintarankaan, hartioihin sekä yläaukeamaan, mutta esimerkiksi lantion tai vatsan alueen hoitaminen on myös mahdollista. Tämä perustuu kokonaiskuvaan ihmiskehosta ja sen toisiinsa vaikuttavista rakenteista ja hermoyhteyksistä.
Osteopaatti voi myös pohtia asiakkaan kanssa tekijöitä, jotka sen hetkisessä elämässä kohottavat migreenikohtausten riskiä, ja miten asiakas voisi niihin vaikuttaa.
Tutkimustuloksia
Tutkimustulokset tukevat osteopaattisen hoidon mahdollisuuksia migreenin hoidossa, erityisesti kipupäivien ja kivun intensiteetin vähentämiseksi. Esimerkiksi Cerritellin ym (2015) tutkimuksessa yksilöity osteopaattinen hoitojakso paransi potilaiden vointia lumehoitoa tai pelkkää lääkehoitoa saaviin kontrolliryhmiin verrattuna. Mittareina käytettiin Headache Impact Testiä, migreenipäivien määrää, kivun intensiteettiä ja lääkkeiden käyttöä. Voigtin ym (2011) tutkimuksessa verrattiin pelkkää lääkehoitoa ja lääkehoitoa yhdistettynä osteopaattiseen hoitoon naispuolisilla migreenipotilailla 10 viikon hoitojakson aikana. Puoli vuotta tutkimuksen alusta hoitoa saaneessa ryhmässä havaittiin merkittävästi paremmat tulokset Migraine Disability Assesment -kyselyssä, Days of Disablement -mittarissa sekä kivun intensiteettiä ja elämänlaatua mittaavissa kyselyissä alkutilanteeseen verrattuna.
Meillä OsteopatiaAlussa on aikaa kuulla sinun tarinasi ja pyrimme aina auttamaan koko sydämellämme. Varaa aikasi täältä!
Lähteitä:
Atula, Sari 2019: Migreeni. Lääkärikirja Duodecim.
Cerritelli, Francesco ym. 2015: Clinical effectiveness of osteopathic treatment in chronic migraine: 3-Armed randomized controlled trial. Complementary Therapies in Medicine 23, 149-156.
Edvinsson, Lars ym. 2019: Does inflammation have a role in migraine? Nature Reviews Neurology 15, 483-490.
Goadsby, Peter ym. 2017: Pathophysiology of migraine: A disorder of sensory processing. Physiological Reviews 97(2), 553-622.
Gross, Elena ym. 2019: The metabolic face of migraine - from pathophysiology to treatment. Nature Reviews Neurology 15, 627-643.
Suomen Migreeniyhdistyksen kotisivut
Voigt, Karen ym 2011: Efficacy of osteopathic manipulative treatment of female patients with migraine: Results of a randomized controlled trial. Journal of Alternative and Complementary Medicine 17(3), 225-230.