Vatsavaivat osteopaatin vastaanotolla
Vatsakipujen tai vatsan alueen toiminnallisten ongelmien takia ei useinkaan ensimmäiseksi tule mieleen hakeutua osteopaatin vastaanotolle. Ummetuksen, vatsakipujen tai närästyksen ilmetessä moni meistä suuntaa todennäköisesti Googlen ihmeelliseen maailmaan. Hyvä yleisneuvo on kuitenkin, että uusien, äkillisesti alkaneiden ja voimakkaiden vatsavaivojen ilmaantuessa tulisi hakeutua piakkoin lääkäriin. Näin saadaan rajattua pois mahdolliset patologiset syyt, jotka vaativat lääketieteellistä apua ja/tai seurantaa.
Vatsan alue voi oireilla monin eri tavoin, eikä oireen perusteella ole aina selvää, mistä vaiva johtuu. Yleisiä vatsan ja ruoansulatusjärjestelmän vaivoja ovat mm. vatsakivut, ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS), ummetus, ripuli, ilmavaivat ja närästys. Osteopaattisella hoidolla voidaan helpottaa monia vatsan alueen kipuja, ja apua voidaan saada myös toiminnallisiin ongelmiin. Tarkemmin IBS:stä, närästysoireista ja osteopaattisesta lähestymisestä vatsan alueen ongelmiin voit lukea nettisivuiltamme välilehdeltä vatsavaivat.
Miten lähestymme oireen aiheuttajaa?
Osteopaattisella hoidolla voidaan tukea monien vatsavaivojen itsehoitoa. Mutta mihin manuaalisen terapian vaikutus vatsan alueen kipujen ja toiminnallisten häiriöiden hoidossa perustuu? Osteopaatti lähestyy vatsavaivoja sekä tuki- ja liikuntaelimistön, että hermoston ja nestekierron toiminnan kautta. Hoidossa käsitellään muun muassa rangan niveliä, lihaksia, nivelsiteitä, ja usein myös suolistoa.
Tyypillinen osteopaatin asiakas hakeutuu vastaanotolle pitkittyneen selkäkivun takia. Toisinaan käy ilmi, selkäkivut ovat voineet aiheuttaa myös vatsavaivoja somatoviskeraalisen refleksin kautta. Käytännössä tämä refleksi tarkoittaa, että tuki- ja liikuntaelinten ongelmista aiheutuu sisäelinkipua, joka voi aiheuttaa toiminnallisia vatsavaivoja kuten ummetusta. Manuaalisen käsittelyn lisäksi tarvitaan asiakkaan aktiivisuutta tarvittavan liikunnan ja oikeanlaisen ruokavalion löytymisessä ja ylläpidossa, jotta saavutetaan paras vaste toiminnallisten vatsavaivojen lieventämiseen.
Hermostomme toimintaa on toisinaan monimutkaista selittää, mutta löytyy esimerkkejä myös siitä, että tuki- ja liikuntaelimistön kipu voi olla sisäelinperäistä. Tällainen tilanne ilmenee, kun sisäelimen toimintahäiriö tai tulehdus aiheuttaa hermoimpulssin joka matkaa hermoratoja pitkin selkäytimeen. Impulssi leviää muualle kehoon hermoja pitkin, ja aiheuttaa luustolihasten supistumista, muutoksia hermotuksessa ja verenkierrossa, sekä paikallista arkuutta. Tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriö aiheuttaa uudelleen hermoimpulsseja sisäelimeen, ja näin lisää sen ärsytystilaa. Esimerkkinä sigmasuolen leikkauksen jälkeinen tulehdus, kipuilu ja toimintahäiriöt voivat oireilla myös rangan ja pehmytkudosten tasolla ilmentyen selkärangan nikamien toimintahäiriöinä, kireytenä ja arkuutena selkärangan liikkeitä säätelevissä lihaksissa, sekä ristiluun toimintahäiriönä, näin ollen aiheuttaen paikallista alaselkäkipua.
Autonomisen hermoston tasapaino ja itsehoito
Osteopaattisessa hoidossa painotetaan erityisesti hermostollista tasapainoa kehon hyvän toiminnan perustana. Autonomisen hermoston epätasapaino nähdään usean tason toimintahäiriönä sen vaikuttaessa sileän lihaskudoksen säätelyyn. Autonomisen hermoston epätasapainosta johtuvia oireita ovat erilaiset vatsavaivat sekä hengityksen häiriöt ja ruokatorven/pallean toimintahäiriöt. Jossain vaiheessa elämäänsä lähes jokainen meistä kokee autonomisen hermoston epätasapainoisesta toiminnasta johtuvia oireita. Osa reagoi vahvemmin stressiin esimerkiksi vatsallaan, toinen huomaa hengityksen tihenevän ja siitä tulevan pinnallisempaa, jolloin lihasperäistä kireyttä kertyy enemmän hartioihin, ja tuloksena voi olla esimerkiksi päänsärkyjä. Niskan ja hartioiden alueella esiintyvät jännitykset taas vaikuttavat hermoston toimintaan, sillä alueella kulkee sekä useita aivohermoja, että nestekiertoon vaikuttavia rakenteita. Ja näin oravanpyörä on valmis. Jos kiinnostuit aiheesta, käväisepä lukemassa aiempi blogikirjoituksemme autonomisesta hermostosta.
Ihminen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa elimistön stressireaktioihin ja pysäyttää kehittyvän noidankehän. Monet alaselkäkivuista pitkään kärsineet ihmiset varovat alitajuisesti hengittämästä syvään, ja näin estävät elimistömme tärkeimmän pumpun, pallean tekemästä tärkeää työtään elimistön ilmaisena nestepumppuna, sisäelimien normaalin toiminnan ja liikkeen mahdollistajana, ja autonomisen hermoston toiminnan tasapainottajana. Monet osteopaatit ohjeistavat usein asiakasta hyödyntämään pallean antaman lisähyödyn hengityksessä. Vastaanotolla harjoitellaan myös hermoston toiminnan tasapainottamista hengitysharjoitusten ja muiden harjoitteiden kautta. Itsesäätelyllä pyritään muokkaamaan limbisen järjestelmän reagointiherkkyyttä muuttamalla käyttäytymismallia. Ihminen skannaa ympäristöä jatkuvan neuroseption avulla ja elimistön reaktiot tapahtuvat tehtyjen tulkintojen mukaisesti autonomisen hermoston reaktioiden avulla. Tämän vuoksi tietoisesti tehtyjen harjoitteiden lisäksi on tärkeää myös ymmärtää kehossa tapahtuvia rektioita ja kivun syitä sekä syntyä. Kysy rohkeasti apua osteopaatiltasi, jos keho tuntuu antavan ristiriitaisia viestejä. Ratkotaan ongelmat yhdessä!
Lähteet:
Ridgeway, Victoria & Berkowitz, Murray R. 2010. Somatic Dysfunction Following Sigmoid Colon Resection for Diverticulitis: A Case Report. The AAO Journal 20, 25.
Lääkärikirja Duodecim. Reho, 2021. Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). < https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00068#s5> Luettu 28.5.2021.
Eyal Lederman. 2005. The Science & Practice of Manual Therapy, 2e. Elsevier Health Sciences.