Niska- ja hartiaseudun oireilu
Niska- ja hartiaseudun oireiden syynä voivat olla esimerkiksi rangan tai kylkiluiden liikerajoitukset. Tuntuu, että pää ei käänny, syvään hengittäminen on haastavaa ja kipu voi olla pahimmillaan pistävää. Lihasjännityksestä ja sitä kautta nestekierron heikentymisestä aiheutuva oireilu on usein jomottavaa tai särkevää ja niskaa tekee mieli hieroa ja venyttää. Oireena saattaa olla myös päänsärkyä, huimausta tai pahoinvointia.
Yläraajassa saattaa ilmetä myös pistelyä, puutumista, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta. Hermoon kohdistuva puristus esimerkiksi niska- ja hartiaseudulla, estää sen normaalin toiminnan. Hermokipu voi olla myös sähköiskumaista ja polttavaa.
Niska- ja hartiaseudun oireiden aiheutumiselle voi olla monia tekijöitä. Tunnistatko itsesi kenties seuraavista?
Istut pitkiä päiviä tietokoneen ääressä eikä ole aikaa pitää taukoja.
Työskentelet ammatissa, missä kädet ovat jatkuvasti koholla.
Elämässäsi on tällä hetkellä paljon stressitekijöitä.
Niska ja hartiat ovat kipeät heti kun heräät.
Jännität leukaperiä ja puret hampaita yhteen.
Et liiku tai liikunta on epäsäännöllistä ja kuormitus vaihtelee suuresti.
Usein toiminnan muutoksella arjessa saat aikaiseksi jo helpotusta oireisiisi tai jopa poistettua ne kokonaan. Staattiset ja pitkäaikaiset työasennot aiheuttavat niska- ja hartiaseudun kipuilua. Työpäivän ohessa pidä taukoja ja nouse työpisteeltäsi hetkeksi. Laita veri kiertämään ja pyöritä vaikka hartioita muutaman kerran eri suuntiin. Jos et ehdi nousemaan ylös, tee samat istuen. Muista vaihdella myös työasentoa! Päätetyössä hartiat usein pyöristyvät ja pää työntyy eteen. Suosi siis vastaliikkeitä eli niskan pidentämistä ja rangan kevyitä taaksetaivutuksia.
Jos joudut pitämään käsiä paljon koholla, niin pyri aina rentouttamaan hartiat ja pitämään taukoja ja liikettä hartioissa yllä. Olet varmasti kuullut sanonnan "Liike on lääke!" aina kyllästymiseen asti. Ei sitä turhaan sanota…
Usein myös kipeän alueen venyttely voi lisätä kivun tuntemusta. Suosi siis niska- ja hartiaseutua vahvistavia harjoitteita ja pidä harjoitteet dynaamisina eli liikkuvina.
Stressi aiheuttaa usein jännitystä niska- ja hartiaseudulle. Miten siis vähentää stressiä? Hallitse itse stressiäsi äläkä anna sen hallita sinua. Esitä itsellesi seuraavia kysymyksiä: tiedätkö milloin stressi loppuu, voitko vaikuttaa stressitekijään millään tavalla, millä tavalla pystyt toimimaan arjessa stressin kanssa ja onko ketään, jolle voit puhua aiheesta? Autonomisen hermoston sympaattinen osa on usein koholla stressaavissa tilanteissa, joten omalla toiminnallasi voit pyrkiä tasapainottamaan hermostosi toimintaa stimuloimalla parasympaattista hermostoa. Ota rento asento ja lähde hengittämään syvään niin, että uloshengitys on aina puolet pidempi kuin sisäänhengitys. Tee 10-20 toistoa. Kohta jo huomaat, että kehosi tuntuu kevyemmältä ja olet saanut hermostosi rauhoitettua.
Miksi niska ja hartiat kipuilevat jo heti aamusta, kysyt? Oletko miettinyt uniergonomiaa? Onko tyyny liian pehmeä tai liian kova? Kenties liian matala tai korkea? Onko sänky liian pehmeä tai kova eikä anna hartiaseudullesi tarpeeksi tukea? Onko sänky vanha, vai kenties juuri ostettu? Millaisissa asennoissa nukut?
Kokeile erilaisia yhdistelmiä ja vaihtoehtoja! Muista, että testaat pidemmän aikajakson, jotta keho ehtii tottua uuteen. Joskus kipu onkin vain sitä, että keho ei ole ehtinyt sopeutua.
Hampaiden pureminen yhteen ja leukaperien jännittäminen on usein yhteydessä stressiin. Oireena voi olla kallonpohjan, niskan ja hartioiden särkyä ja kipua. Kokeile ensin edellä mainittua hengitysharjoitetta ja samalla pyri rentouttamaan leuka. Ajattele, että annat leuan vain rennosti roikkua niin, että etuhampaiden väliin jää pieni rako ja kieli on kiinni kitalaessa. Voit myös itse kevyesti hieroa tai painaa leukaperiä, poskilihaksia ja ohimoita.
Fyysisestä kuormituksesta aiheutuvat niska- ja hartiakipu voi johtua siitä, että jännität hartioita korviin suorittaessasi tai olet lisännyt kuormaa liian nopeasti. Oli kyse mistä harjoittelusta vain, muista progressiivinen eteneminen. Hyvä nyrkkisääntö on lisätä kuormitusta noin 10% 3-4 kerran jälkeen. Kestävyysliikunnassa se voi tarkoittaa esimerkiksi keston tai intensiteetin lisäämistä ja voimaharjoittelussa painojen nostoa tai toistojen lisäämistä.
Jos tuntuu, että tarvitset lisää apua kipusi hallinnassa, varaa itsellesi osteopatiakäynti!