Päänsärky
Päänsärky voi aiheuttaa huolta; onko taustalla vakava sairaus, vai onko syynä vain treeneistä aiheutunut lihaskipu? Vakavan sairauden aiheuttama päänsärky on onneksi harvinaista, mutta joskus päänsärky vain jatkuu eikä mitään hälyttäviä merkkejä vakavasta sairaudesta ei ole havaittavissa. Apua ja keinoja itsehoitoon ja särystä pääsemiseen kaivataan usein.
Pään alueen särky voi olla peräisin eri lähteistä, esimerkiksi lihaksista, verisuonista, luu- tai aivokalvoista, pään alueen hermoista, silmistä, poskionteloista, korvista, hampaista tai leukanivelistä. Vakavan sairauden aiheuttama päänsärky on harvinaista, mutta osteopaatti tunnistaa tähän viittaavat oireet ja ohjaa tarvittaessa käymään lääkärissä.
Jännityspäänsärky
Yli puolet ihmisistä kokee jännityspäänsärkyä elämänsä aikana ja sitä esiintyy kaikissa ikäryhmissä, myös lapsilla. Jännityspäänsärky eli tensiopäänsärky onkin yksi yleisimmistä päänsäryn muodoista. Jännityspäänsärky tarkoittaa tilannetta, jossa niska-hartiaseudun lihasten jännityksestä ja henkisestä kuormittuneisuudesta aiheutuu päänsärkyjä.
Särky nousee tyypillisesti niskasta ja takaraivolta ylös- ja eteenpäin ja pahenee iltaa kohti. Särky on usein tasaista, puristavaa tai kiristävää ja yleensä molemmilla puolilla päätä, mutta voi olla toispuoleistakin. Särkyyn voi liittyä muitakin oireita, kuten öistä käsien puutumista, huimausta tai pahoinvointia. Jännityspäänsärky voi esiintyä muutaman tunnin tai päivän kohtauksina tai olla kroonista. Tällöin päänsärkyä esiintyy yli puolena kuukauden päivistä.
Jännityspäänsäryn tärkeimmät lääkkeettömät esto- ja itsehoitomuodot ovat riittävä ja levollinen uni sekä erityisesti ulkoilmassa tapahtuva aerobinen liikunta. Tehokkaiksi on todettu myös joogan ja pilateksen kaltaiset keho-mieli -yhteyttä vahvistavat lajit, joissa yhdistyy syvien lihasten voimistaminen ja kehon rentoutuminen, mikä vaikuttaa meihin hyvin kokonaisvaltaisesti.
Jännityspäänsärky ja osteopatia
Osteopaatin vastaanotolla voidaan tunnistaa päänsärkyjä ylläpitäviä toimintamalleja ja erilaisten manuaalisten hoitotekniikoiden avulla parantaa kudosten verenkiertoa ja imunestekiertoa, ja siten edesauttaa kudosten hapen ja ravinteiden saantia sekä aineenvaihdunnan kuona-aineiden ja mahdollisten tulehdusta ylläpitävien yhdisteiden poistumista. Nämä kaikki lievittävät kipuja ja nopeuttavat palautumista. Rintakehän yläaukeaman ja pään alueen jännitysten rentouttaminen edesauttaa erityisesti pään alueen nestekiertoa, mikä voi osaltaan helpottaa päänsärkyjä. Stressaantuneena hengitys muuttuu usein pinnalliseksi, jolloin apuhengityslihasten jatkuva toiminta lisää jännitystä niska-hartiaseudulla. Hengitystä voidaan tasapainottaa tietoisella harjoittelulla sekä hoitamalla jännityksiä ja liikerajoituksia hengityslihaksista, rintakehän luustosta ja nivelistä sekä palleahermon kulkureitiltä.
Yleensä osteopaatti ohjaa asiakkaalleen myös itsehoitokeinoja. Nämä voivat olla päänsäryn tapauksessa olla esimerkiksi erilaisia harjoitteita hartiaseudun lihasten vahvistamiseksi ja rentouttamiseksi tai rinta- ja kaularangan liikkuvuuden lisäämiseksi. Osteopaatti osaa myös ohjata kehon rentoutumiseen tai hengityksen tasapainottamiseen tähtääviä harjoitteita ja voi pohtia yhdessä asiakkaan kanssa hänen elämäänsä kuormittavia tekijöitä.
Migreeni
Migreeni on voimakkaita, usein toispuoleisia päänsärkykohtauksia aiheuttava sairaus, jossa kohtaukset kestävät muutamasta tunnista jopa muutamaan päivään. Särky on usein sykkivää ja voimakasta, pahimmillaan lamauttavaa, ja voi huonontaa migreenipotilaan elämänlaatua merkittävästi.
Kohtauksiin voi liittyä pahoinvointia, valoarkuutta tai hajuherkkyyttä, ja niitä voi edeltää joukko esioireita, kuten näkö-, kuulo-, tunto- tai puheen häiriöitä. Tällöin puhutaan aurallisesta migreenistä. Lisäksi kohtauksia voi edeltää väsymys, mielialan muutokset tai makeanhimo jopa 1-2 päivää ennen kohtausta.
Migreeni ja osteopatia
Osteopaattinen hoito räätälöidään jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti. Hoidon tavoitteena on rentouttaa mm. lihas-, sidekudos- ja luutason jännityksiä ja sitä kautta vähentää pään alueen kudosärsytystä ja siihen liittyvää hermoviestintää. Samalla pyritään helpottamaan veren- ja lymfanesteiden kiertoa pään alueella, jotta kudosten ravinteiden ja hapen saanti ja aineenvaihduntatuotteiden poistuminen kudoksista toimisivat hyvin. Autonomisen hermoston toiminnan tasapainottaminen auttaa kehon ja mielen rentouttamisessa. Hoito kohdistuu ainakin päähän, kaula- ja rintarankaan, hartioihin sekä yläaukeamaan, mutta esimerkiksi lantion tai vatsan alueen hoitaminen on myös mahdollista. Tämä perustuu kokonaiskuvaan ihmiskehosta ja sen toisiinsa vaikuttavista rakenteista ja hermoyhteyksistä. Osteopaatti voi myös pohtia asiakkaan kanssa tekijöitä, jotka sen hetkisessä elämässä kohottavat migreenikohtausten riskiä, ja miten asiakas voisi niihin vaikuttaa.